HELSINGIN LUKIOSOTA SAI PERINTEISEN ARKADIAN YHTEISLYSEON MUUTTAMAAN NURMIJÄRVELLE – LUKIOSSA TANSSITTIIN MAAN ENSIMMÄISET WANHAT
Satavuotias Arkadian yhteislyseo on jättänyt jälkensä suomalaiseen perinteeseen. Lukiossa tanssittiin muun muassa maan ensimmäiset Wanhojen tanssit. Myöhemmin lukio siirtyi Helsingin lukiosodan jälkimainingeissa Nurmijärven Klaukkalaan. Arkadia juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan ensi vuonna ja lukion värikkäästä taipaleesta on valmisteilla historiateos.
Ada Äijälä perusti koulun Helsinkiin vuonna 1927 aikana, jolloin naiset kunnostautuivat oppikoulujen perustajina. Äijälän Helsinkiin perustama koulu sovelsi teosofian periaatteita ja tunnettiin aluksi nimellä Uusi yksityinen yhteislyseo. Teosofian uskonnollis-filosofisen maailmankatsomuksen omaksumisen lisäksi koulu oli vuokralla Suomen Teosofisen seuran omistamissa tiloissa Aleksanterinkadulla.
”Ada ei ehtinyt nauttia työnsä hedelmistä kauaa, sillä hän menehtyi auto-onnettomuudessa jo ennen koulun ensimmäisen lukuvuoden päättymistä. Tästä alkoi uusi tie, jonka aikana koulu irtaantui teosofiasta ja loi oman identiteettinsä”, Panu Kivistö.
Kahdesti koulun on täytynyt rakentaa itselleen uusi koti. Ensimmäisen kerran näin tapahtui 1930-luvulla, kun osoite vaihtui Helsingissä Koulukujalta Arkadiankadulle. Tästä eteenpäin koulu tunnetaan nimellä Arkadian yhteislyseo.
Yksityiset oppikoulut joutuivat ahtaalle 1970-luvun peruskoulu-uudistuksessa. Uudistusta seuranneen Helsingin lukiosodan mainingeissa Arkadian yhteislyseo ryhtyi oman onnensa arkkitehdiksi, kun peruskoulu-uudistusta seurannut Helsingin lukiosota ajoi lukion muuttamaan Arkadiankadulta Nurmijärven Klaukkalaan. Lukiosodalla viitataan 1980-luvun tapahtumiin, kun Helsingin yksityisille lukioille ei myönnetty aloitusluokkia ja yksityisten lukioiden määrää ja toimintaa yritettiin supistaa.
”Peruskoulu-uudistus vei Arkadialta keskikoululuokat, ja Helsingin lukiosota oli viedä loputkin. Oma identiteetti ja vahva omanarvontunto tulivat tarpeeseen, kun Arkadian yhteislyseo otti luokallisen oppilaita 1980-luvulla vastoin lääninhallituksen määräyksiä. Oli selvää, että Helsingissä ei ollut enää tilaa Arkadian yhteislyseolle. Tämä oli Keski-Uudenmaan onni”, Kivistö kertoo.
Vuodesta 1991 lähtien Arkadian yhteislyseo on toiminut Nurmijärvellä.
Arkadian värikäs historia kansiin
Arkadian yhteislyseon ensimmäistä vuosisataa juhlistetaan kirjan muodossa ensi vuonna. Kirja käsittelee koulun vaiheet ylä- ja alamäkineen sekä suomalaista oppikoulua ja lukiota koskevat muutokset viimeisten sadan vuoden aikana.
”Tärkeä näkökulma on myös Arkadian yhteislyseon kansainvälinen toiminta, joka on ollut vilkasta. Arkadian alumneihin kuuluu monien alojen osaajia. Esimerkkeinä mainittakoon lasitaiteilija Oiva Toikka, professori Ilkka Niiniluoto ja kaksinkertainen olympiavoittaja Pentti Linnosvuo”, Kivistö kertoo. ”Arkadian yhteislyseo on jättänyt jälkensä myös suomalaiseen kulttuurimaisemaan. Helsingin kaupunginmuseon muistitietoon perustuneessa kyselytutkimuksessa Arkadia nousi esiin lukiona, jossa pyörittiin ensimmäiset Wanhojen tanssit.”
Lisätietoja medialle:
Panu Kivistö, panu.kivisto@tuni.fi / 050 523 0984
Helsingin Arkadiankadulla tanssitaan Wanhoja viime vuosisadan puolivälin paikkeilla.