Koulun perustaminen ja Koulukujan yhteislyseon aika
Arkadian tarina alkaa vuodesta 1927, kun yhteiskunnallisesti aktiivinen Ada Äijälä perusti Helsinkiin uuden koulun. Koulun nimi oli Uusi Yksityinen yhteislyseo ja se aloitti toimintansa raittiusyhdistys Balderin talossa, Senaatintorin kupeessa.
Ada Äijälä toimi aktiivisesti Suomalaisessa Naisliitossa ja pyrki myös eduskuntaan Edistys-puolueen listoilta. Ada Äijälä menehtyi jo vuonna 1928 auto-onnettomuudessa ja hän ehti johtaa koulua vain vuoden verran.
Ada Äijälän menehtymisen jälkeen 1928 koulu muutti Teosofisen Seuran Helsingin Kansakoulukatu 8 tontille rakennuttamaan taloon ja koulun nimeksi valittiin Koulukujan yhteislyseo. Koulun taustaorganisaatioksi muodostettiin Ada Äijälän koulu O/Y ja johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ada Äijälän aviomies Isak Räsänen. Räsänen toimi aktiivisesti Teosofisessa Seurassa.
Kouluosakeyhtiön ensimmäisen kokouksen pöytäkirjaan kirjattiin: “Toivotaan, että tämä koulu tulisi aina toimimaan koulualalla uudistuksien ja totuuden edelläkävijänä ja että se pyrkisi kasvattamaan lapsista ennakkoluulottomia ihmisiä, jotka kykenisivät täällä maailmassa näkemään muutakin kuin oman katoavan ruumiinsa.”
Koulun johtajaksi valittiin naisasialiikkeen voimahahmo ja Edistyspuolueen kansanedustajanakin toiminut Hilja Vilkemaa. Vuodesta 1929 eteenpäin koulua luotsasi rehtori ja suomen kielen opettaja Matti Kaisla. Vuonna 1933 valmistuivat koulun ensimmäiset ylioppilaat.
Arkadian yhteislyseo Helsingissä
Koulun kasvaessa Koulukujan tilat kävivät ahtaaksi. Koulukujan kiinteistön suunnitellut ja koulun johtokunnan puheenjohtaja arkkitehti Armas Rankka sai tehtäväkseen suunnitella kokonaan koulukäyttöön tarkoitetun uudisrakennuksen Arkadiankadulle. Tontti saatiin kaupungilta korottomana lainana ja rakennus valmistui vuonna 1938. Koulun nimi vaihdettiin muuton yhteydessä Arkadian yhteislyseoksi.
Sota-aika koetteli Arkadian yhteislyseota monella tavalla. Talvisodassa yksi opettajista kaatui rintamalla ja koulun apulaisjohtaja menehtyi ilmapommituksissa saamiinsa vammoihin. Neljä koulusta valmistunutta ylioppilasta kaatui rintamalla. Jatkosodan aikana koulutyö keskeytyi useasti ilmapommituksiin. Miesopettajista valtaosa oli rintamalla samoin kuin lukion pojat. Keväällä 1944 koulun toiminta keskeytyi käytännössä kokonaan suurpommitusten vuoksi ja koko koulu määrättiin siirtymään Karkkilaan. Sodan päätyttyä muistotauluihin kirjattiin 43 opiskelijan ja opettajan nimeä.
Kylmän sodan poliittiset vastakkainasettelut näkyvät myös kouluissa. Arkadiassa koettiin 1950-luvun lopulla että poliittisesti vasemmistolaiset tahot olisivat olleet kaappaamassa koulun hallintoa oman aatemaailmansa eteenpäin viemiseksi. Tämä kehityskulku haluttiin keskeyttää ja koulun omistus keskitettiin kahdelle säätiölle, joiden hallinnollinen kaappaaminen oli huomattavasti hankalampaa. Arkadian Yhteislyseon Ystäväin Säätiö ja Ada Äijälän Koulusäätiö omistavat edelleen valtaosan kouluosakeyhtiön osakkeista.
1970-luvulla suomalaisessa koulujärjestelmässä luovuttiin vanhasta kansakoulu-oppikoulu -jaosta ja siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Erityisesti yksityisten koulujen piirissä peruskoulu-uudistus nähtiin uhkaavana. Uuden peruskoululain mukaan kunnilla ei ollut velvollisuutta hyväksyä yksityisiä kouluja osaksi kunnan koulujärjestelmää. Moni yksityinen koulu luovutettiinkin tässä vaiheessa kunnan hallintaan. Helsingissä yksityiskouluista käytiin pitkällistä keskustelua ja lopulta kaupunki myönsi Arkadialle vain asteittain lakkaavan peruskoululuvan. Tämän seurauksen peruskouluopetus päättyi Arkadiassa 1981.
Arkadian yhteislyseo Klaukkalassa
Kädenvääntö Helsingin kaupungin ja Lääninhallituksen kanssa Arkadian aloituspaikkojen määrästä johti lopulta neuvotteluihin Nurmijärven kunnan kanssa lukion siirtämisestä. Nurmijärven Klaukkala kasvoi valtavaa vauhtia ja alueella oli tilausta lukiopaikoille. Lopulta vuonna 1991 Arkadian yhteislyseo siirtyi lopullisesti Nurmijärven Klaukkalaan valmistuneeseen uuteen koulurakennukseen. Nurmijärven kunta luovutti koulun tontin nimellisellä korvauksella ja koulukiinteistön hallintaa varten perustettiin Arkadian koulukiinteistöt Oy, josta Nurmijärven kunta omistaa 25 prosenttia. Lukio-opetusta järjestävä Ada Äijälän koulu O/Y on edelleen käytännössä kokonaan kahden taustasäätiön omistuksessa.
Arkadian yhteislyseo vakiintui nopeasti Klaukkalan alueen omaksi lukioksi. Lukio on vuosien saatossa kehittänyt laajan yleislinjan rinnalle myös oma taidelinjan sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa yhteistyössä mahdollisuuden sovittaa lukio-opiskelu ja tavoitteellinen urheiluvalmennus.
Vuosina 1991-2018 Arkadian liikunnanopetus toteutettiin kokonaan koulun ulkopuolisissa tiloissa. Lopullinen haave saada koulun omat liikuntatilat toteutui vuonna 2018 kun Arkadia-halli valmistui viimein koulun yhteyteen.
Johtokunnan puheenjohtajat kautta aikain:
1927-1933 toimitusjohtaja Isak Räsänen
1933-1953 arkkitehti Armas Rankka
1953-1961 agronomi Erkki J. Kinnunen
1961-1964 fil.tohtori Martti Salmi
1964-1972 hallitusneuvos Rainer Söderholm
1972-1980 professori Pertti Muukkonen
1980-1990 professori Aulis Eskola
1990-2001 valtiot.maist. Seppo Väätäinen
2001-2006 majuri Seppo Tuomi
2006-2021 talouspäällikkö Jaakko Kartano
2021- rehtori Minna Kartano
Johtajat ja rehtorit kautta aikain:
1927-1928 FM Ada Äijälä-Räsänen
1928-1929 FM Hilja Vilkemaa
1929-1949 FK Matti Kaisla
1949-1956 FM Arne G. Waronen
1957-1964 FM Ilmari Z Wichmann
1964-1967 FM Br. Arvi Rajala
1968-1993 FM Martti Rönkkö
1993-2018 FM Jaakko Julkunen
2018-2022 FT Akseli Salmi
2022-FL Heidi Handolin-Kiilo
Koulun tunnussävel
Arkadian yhteislyseon tunnussävel Kultainen joutsen (säv. Joni Helminen, 2002) Kuuntele…