Sisällys

  1. Lukio-opinnoista
  2. Jaksot ja loma-ajat 2020-2021
  3. Kiertotuntikaavio ja päivittäiset työajat
  4. Ruokailuvuorot
  5. Opintojen suunnittelu
  6. Kurssin suorittaminen
  7. Poissaolot
  8. Kurssin arviointi
  9. Koeviikot 2020-2021
  10. Kokeidenpalautuspäivän ohjelma
  11. Uusinnat 2020-2021
  12. Hylätty arvosana
  13. Lukion oppimäärän suorittaminen
  14. Vaatelokerikot
  15. Erityisopetus, lukivaikeudet ja erityisjärjestelyt
  16. Tapaturmat
  17. Opinto- ja koulumatkatuki

1. Lukio-opinnoista

Lukio-opinnoissa menestyminen perustuu opiskelijan motivaatioon sekä haluun oppia uutta.

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

  • Omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Kukaan ei voi pakottaa lukiolaista opiskelemaan vaan opiskelu lähtee liikkeelle omasta innostuksesta ja uteliaisuudesta
  • Opiskelenko vai olenko vain opiskelevinani. Turha ajan tuhlaaminen ei hyödytä ketään. Kun keskittyy kunnolla käsillä olevaan asiaan, aikaakaan ei välttämättä tarvitse niin paljon.
  • Suunnitelmallisuus ja välitavoitteiden asettaminen auttaa monia saavuttamaan haluamiaan asioita. Lukio-opiskelun tulokset, joita mitataan todistusnumeroilla ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla, merkitsevät oman elämänuran kannalta paljon.
  • Pohdiskele asioita ja keskustele niistä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa.

2. Jaksot ja loma-ajat 2020-2021

Arkadian yhteislyseossa on käytössä viisijaksojärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuoden aikana on viisi jaksoa, joiden päätteeksi on sen jakson kokoava koeviikko.

  1. jakso 13.8. 2020 – 3.10.2020
  2. jakso 5.10.2020 – 2.12.2020 (syysloma 12.-18.10.)
  3. jakso 3.12.2020 – 8.2.2021 (joululoma 22.12.2020-6.1.2021)
  4. jakso 9.2.2021 – 12.4.2021 (talviloma 22.-28.2.2021)
  5. jakso 13.4.2021 – 5.6.2021

3. Kiertotuntikaavio ja päivittäiset työajat

klomatiketope
8.05-9.2071, urh.71, urh.
9.30-10.4536252
11.00-12.15
11.15-12.30
45345
12.45-14.0062436
14.10-15.257, kuo/soi1TaiMu/TaiLa/LI7TaiTa
15.30-16.45TaiProTai/Tea

4. Ruokailuvuorot

Jaksoissa I-III

Opetuspäivinä

10.45-11.15 3. vuosikurssi
11.15-11.40 1. vuosikurssi (ensimmäinen osa)
11.40-12.05 1. vuosikurssi (toinen osa)
12.15-12.45 2. vuosikurssi

Kokeiden palautuspäivinä

10.30-11.00 3. vuosikurssi
11.00-11.30 1. ja 2. vuosikurssi

Jaksoissa IV-V

Opetuspäivinä

10.45-11.15 1. vuosikurssi
12.15-12.45 2. vuosikurssi

Kokeiden palautuspäivinä

10.30-11.00 1. vuosikurssi
11.00-11.30 2. vuosikurssi

Koeviikoilla

10.30-12.45 kaikille nonstop

5. Opintojen suunnittelu

Voit seurata opintojesi edistymistä helposti Wilman opinnot -välilehdeltä. Ja täyttämällä lomakkeet -välilehdeltä löytyvää opintojen suunnittelulomaketta.

Tämän vuoden kaikki kurssit löydät lomakkeet -välilehdeltä löytyvästä Kurssitarjotin 2020-2021 -lomakkeesta.

Päättötodistuksessa tulee olla vähintään 75 kurssia

  • pakollisia kursseja 47 (51, jos luet pitkää matematiikkaa)‏
  • Syventäviä kursseja käytävä ainakin 10

Kurssikertymän seuraaminen, jos tavoite on valmistua kolmessa vuodessa:

1. jakson jälkeen kursseja2. jakson jälkeen kursseja3. jakson jälkeen kursseja 4. jakson jälkeen kursseja5. jakson jälkeen kursseja
Ensimmäinen opiskeluvuosi5-611-1215-1723-26noin 30
Toinen opiskeluvuosi35-3640-4245-50noin 55noin 60
Kolmas opiskeluvuosi63-6570-72vähintään 75

6. Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan

  • osallistumalla kurssin opetukseen tai
  • opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla jonkin kurssin tai sen osan

Jos opiskelija on ilmoittautunut kurssin suorittamiseen opetukseen osallistumalla, hän voi olla poissa oppitunneilta vain hyväksyttävästä syystä; mikäli opiskelija toistuvasti on ilman hyväksyttävää syytä poissa kurssin oppitunneilta, hänet voidaan jättää arvostelematta. Tällöin katsotaan, että hän lopettanut kurssin opiskelun.

Kurssin itsenäinen suorittaminen. Itsenäistä suoritusta varten täytetään sopimus kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Sopimuslomake löytyy lomakkeet -välilehdeltä.

  • Itsenäinen suoritus on mahdollista samassa jaksossa, kun kyseinen kurssi on tarjolla kurssitarjottimessakin
  • Aineenopettaja päättää, onnistuuko itsenäinen suorittaminen ja kirjaa sen sopimukseen
  • Tämän jälkeen sopimus menee vielä rehtorin allekirjoitettavaksi
  • Itsenäinen suoritus on sovittava opettajan kanssa viimeistään kurssin alkaessa!
  • Itsenäinen suorittaminen voi kattaa osan kurssista tai koko kurssin
  • Sisältää tehtäviä, tapaamisia ja kuulustelua
  • Mikäli opiskelija ei saa hyväksyttyä arvosanaa itsenäisesti suoritetusta kurssista, tulee hänen suorittaa kyseinen kurssi uudelleen opetukseen osallistuen.

7. Poissaolot

Poissaolojen selvittäminen

Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää huoltaja wilman kautta; täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus selvittää poissaolonsa itse. Pidä itse huolta läksyistä, jotta et jää opinnoissasi jälkeen. Selvittämättömät tai aiheettomat poissaolot johtavat kurssin keskeytykseen (=arvioimatta jättämiseen). Yli viikon pituisista tai toistuvista sairaspoissaoloista koulu edellyttää lääkärintodistusta. Luvallisistakin poissaoloista aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla este kurssin suorittamiselle.

Wilmassa poissaolomerkintöjä on seuraavasti:

  • punainen – selvitettävä poissaolo
  • vihreä – terveydellinen poissaolo
  • violetti – koulutyö
  • sininen – etukäteen haettu luvallinen poissaolo
  • tummanvihreä – selvitetty, hyväksyttävä syy
  • harmaa – selvitetty, ei hyväksyttävä syy

Huoltaja voi selvittää terveydellisiä poissaoloja wilman lomakkeella. Muut selvitykset lähetetään ryhmänohjaajalle wilma-viestinä.

Etukäteen tiedossa olevat poissaolot

Korkeintaan kolmen päivän mittaista vapautusta koulutyöstä on opiskelijan tai hänen huoltajansa pyydettävä ryhmänohjaajalta. Yli kolmen päivän ja enintään vuoden mittaiseen poissaoloon pyydetään lupa rehtorilta.

Yli kolmen päivän mittainen poissaoloanomus laaditaan verkkosivuilta tulostettavalla olevalle lomakkeelle, jonka opiskelija kierrättää kaikilla jakoson opettajilla ennen palautusta rehtorille. Lomake on jätettävä rehtorille hyvissä ajoin, jotta mahdollinen lupa saadaan opettajien tietoon. Täytettyäsi lomakkeen muista allekirjoittaa se. Alaikäisen opiskelijan kohdalla huoltaja allekirjoittaa poissaolohakemuksen. Opiskelijalle myönnetty poissaololupa kirjataan Wilmaan.

Kouluaikana tapahtuvia matkoja suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • poissaololupa myönnetään vain erittäin perustellusta syystä,
  • usean päivän lomaa ei myönnetä koeviikoille kuin poikkeustapauksissa,
  • runsaat poissaolot vaikeuttavat aina opiskelua,
    koulu ei ole velvollinen järjestämään lisäopetusta, erillisiä kokeita tai uusintakokeita opiskelijalle, joka on ollut poissa
  • lukio-opiskelu on niin tiivistahtista, että poissaololuvasta huolimatta usean peräkkäisen oppitunnin poisjääminen yhdistettynä mahdollisiin muihin poissaolohin voi keskeyttää kurssin suorittamisen.

Luvattomat poissaolot

Autokoulun ajotunnit, työssäkäynti ja muut vastaavanlaiset poissaolot ovat aiheettomia poissaoloja, joiden vuoksi kurssi saatetaan jättää arvioimatta.
Sairaus, terveydentilan hoito, osallistuminen koulun muuhun toimintaan (retket, ylioppilaskirjoitukset, opinto-ohjaajan luona käynti, oppilaskunnan hallituksen kokoukset yms.), osallistuminen viranomaistoimintaan (poliisikuulustelu, insinööriajo, ajokortin kirjallinen koe) ja muu kurssin opettajan kanssa etukäteen sovittu meno eivät sitä vastoin ole luvattomia poissaoloja.

8. Kurssin arviointi

Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan kurssin päätyttyä. Arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opiskelussa osoitettuun jatkuvaan näyttöön ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita.

Jokainen kurssi arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta.

Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvostelussa käytetään aina numeroasteikkoa 4-10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Numeroarvioinnilla hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnissa voidaan käyttää kirjainarviointia seuraavasti: S = suoritettu, H = hylätty. Suoritettu kurssi on siis hyväksytty. Hylätyn merkinnän (H) voi saada, jos kurssin suoritus on riittämätön tai opiskelijalla on liikaa selvittämättömiä poissaoloja. Tällöin kurssi on käytävä uudelleen.

Keskeneräisen kurssin merkintänä on O. Osallistunut-merkintä tarkoittaa, että opiskelijan kurssin aikana tekemät työt ovat puutteelliset. Nämä puutteet on täydennettävä heti seuraavan jakson aikana. Mikäli puutteita ei korjata seuraavassa jaksossa, muuttuu O-merkintä joko hylätyksi (H) tai keskeytetyksi (K). Keskeytetty kurssi (K) on aloitettava uudelleen alusta.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Tunneilta poissaolo alentaa arvosanaa. Kurssiarvosanaa ei anneta lainkaan opiskelijalle, joka ilman hyväksyttävää syytä esim. jatkuvan tunneilta poissaolon vuoksi laiminlyö opintonsa, kurssia ei voi tällöin arvioida (K). Jos poissaoloja kurssilta tulee kolme oppituntia eikä opiskelija selvitä niitä tyydyttävästi aineenopettajalle, voi opettaja katsoa kurssin keskeytetyksi. Kurssi on aloitettava uudelleen alusta.

9. Koeviikot 2020-2021

Koeviikoilla ei opiskella normaalin lukujärjestyksen mukaan vaan koeviikolla keskitytään yhteen kokeeseen kerrallaan. Koeviikon kunakin päivänä on alle merkityn palkin koe. Koepäivän tarkempi työjärjestys määräytyy opettajan antamien ohjeiden mukaisesti.

I-jakson koeviikko

klope 25.9.ma 28.9.ti 29.9.ke 30.9.to 1.10.pe 2.10.la 3.10.ma 19.10 (palautus)
9.00-13.001234567

II-jakson koeviikko

kloti 24.11.ke 25.11.to 26.11.pe 27.11.ma 30.11.ti 1.12.ke 2.12.pe 11.12. (palautus)
9.00-13.001234567

III-jakson koeviikko

klope 29.1.ma 1.2.ti 2.2.ke 3.2.to 4.2.pe 5.2. ma 8.2.ke 17.2. (palautus)
9.00-13.00123456 7

IV-jakson koeviikko

kloke 31.3.to 1.4.ti 6.4.ke 7.4.to 8.4.pe 9.4.ma 12.4.pe 23.4. (palautus)
9.00-13.00123456 7

V-jakson koeviikko

kloto 27.5.pe 28.5.ma 31.5.ti 1.6.ke 2.6.to 3.6. pe 4.6. (palautus)
9.00-13.00123456

10. Kokeidenpalautuspäivän ohjelma

klo 8.30, palkki 7
klo 9.00, palkki 6
klo 9.30, palkki 5
klo 10.00, palkki 4
klo 10.30, palkki 3
(ks. ruokailuvuorot)
klo 11.00, palkki 3
(ks. ruokailuvuorot)
klo 11.30, palkki 2
klo 12.00, palkki 1
klo 12.45 alkaen tukiopetusta tms.

11. Uusintakuulustelut 2020-2021

Lukuvuosittain järjestetään 6 uusintakoetta. Jokaisen jakson jälkeen on uusintakoe. Pääsääntöisesti uusintakokeessa voi uusia edellisen kurssin suorituksia. Elokuun uusintakokeessa voi uusia kaikkia edellisen vuoden kursseja.

Uusintaan ilmoittaudutaan Wilman kautta kolme arkipäivää ennen uusintakuulustelua.

Ilmoittautuminen löytyy Wilmasta tentit -välilehdeltä.

  • Valitse Tenttipäivä -valikosta  esim. ”27.10. Uusintakoe”.
  • Valitse Tentittävä kurssi -vetovalikosta kurssi jota olet uusimassa.
  • Tentin opettaja -vetovalikosta on valittava myös kurssin opettaja.
  • Paina tallenna

Jos joku muu on jo ilmoittautunut saman kurssin uusintaan, voit ilmoittautua saman kurssin uusintakokeeseen valitsemalla sivulla näkyvästä listasta kohdan ilmoittaudu.

Uusintakuulustelun päivämäärät 2020-2021:
to 20.8. klo 14.15
to 8.10. klo 14.15 (ylim. uusinta)
to 29.10 klo 14.15
to 17.12. klo 14.15
to 4.3. klo 14.15
to 29.4. klo 14.15
ma 14.6. klo 9.00

12. Hylätty arvosana

Jos kurssilta tulee hylätty arvosana, hylätyn kurssiarvosanan (4) saaneella on oikeus osallistua kurssin opetukseen ja kurssin suorittamiseen uudelleen tai osallistua kerran ao. kurssin uusintakuulusteluun.

Lukion päästötodistuksessa valtakunnallisissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa on ainekohtaisesti rajoitettu hylättyjen kurssien määrä suhteessa opiskelijan valitsemaan kurssimäärään seuraavasti:

  • 1-2 kurssi: ei yhtään hylättyä sallittu
  • 3-5 kurssia: 1 hylätty kurssi sallittu
  • 6-8 kurssia: 2 hylättyä kurssia sallittu
  • 9- kurssia: 3 hylättyä kurssia sallittu.

Opiskelija voi saada erityisestä syystä (esim. lääkärintodistuksen perusteella) vapautuksen yhteisen oppiaineen tai sen osan suorittamisesta. Vapautusta anotaan rehtorilta kirjallisesti.

13. Lukion oppimäärän suorittaminen

Lukion oppimäärä on 75 kurssia. Lukion oppimäärän voi suorittaa ilman ylioppilastutkintoa, mutta ylioppilastutkintoa ei voi saada ilman lukion päättötodistusta.

Lukion oppimäärän saavuttamiseksi tulee opiskelijan suorittaa kaikki valtakunnalliset pakolliset kurssit ja sen lisäksi muita kursseja niin että opiskelijalla on yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakolliset kurssit erottaa Wilman opinnot-välilehdellä punaisesta väristä.

Lukion päättötodistuksessa valtakunnallisissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa on ainekohtaisesti rajoitettu hylättyjen kurssien määrä suhteessa opiskelijan valitsemaan kurssimäärään seuraavasti:

  • 1-2 kurssi: ei yhtään hylättyä sallittu
  • 3-5 kurssia: 1 hylätty kurssi sallittu
  • 6-8 kurssia: 2 hylättyä kurssia sallittu
  • 9- kurssia: 3 hylättyä kurssia sallittu.

Opiskelija voi saada erityisestä syystä (esim. lääkärintodistuksen perusteella) vapautuksen yhteisen oppiaineen tai sen osan suorittamisesta. Vapautusta anotaan rehtorilta kirjallisesti.

Jos opiskelija haluaa valmistua keväällä, on lukion oppimäärä (eli pakolliset kurssit ja 75 kurssia yhteensä) oltava suoritettuna huhtikuun loppuun mennessä.

14. Vaatelokerikot

Opiskelijoille on tarjolla vaatelokerikoita koululla. Lokerikon avaimet jaetaan 1. lukuvuoden alussa ryhmänohjaustuokioissa. Avainpantti on 15 euroa, josta palautetaan10 euroa avaimen takaisinluovutuksen yhteydessä. Avain luovutetaan opiskelijalle vain panttia vastaan.

15. Erityisopetus, lukivaikeudet ja eritysijärjestelyt

Erityisopettaja Päivi Paloviita-Siivonen on koululla pääsääntöisesti joka koulupäivä, ja häneen voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisen käynnin lisäksi Wilman kautta. Erityisopettajaan voi olla yhteydessä kaikissa oppimiseen liittyvissä asioissa, vaikka mitään diagnosoitua oppimisvaikeutta ei olisikaan. 

Erityisopettaja opastaa opiskelutekniikoissa ja stressinhallinnassa opiskelutaitojen kurssilla LUE1.1, joka järjestetään 3. jaksossa (iltapäivisin, kurssitarjottimen ulkopuolella). Tarpeen mukaan voidaan sopia myös henkilökohtaisia tapaamisia oppimisen tukemiseksi, esimerkiksi toiminnanohjauksen vaikeuksissa. 

Opiskelijalla on oikeus saada erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea, jos hänellä on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan.Tuki perustuu yksilön tarpeisiin, ja sen tarkoituksena on sekä auttaa opiskelijaa suoriutumaan lukio-opinnoista että edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan.

Oppimisen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka tavoitteena on opiskelutaitojen vahvistaminen, omien vahvuuksien löytäminen ja itsetunnon parantaminen oppijana. Kaikki opettajat toteuttavat tukitoimia omassa opetuksessaan mm. ohjaamalla opiskelijoita käyttämään erilaisia opiskelustrategioita ja kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään.

Oppimisen tuki lukioaikana

Erityisopettaja tekee ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukikartoituksen syyslukukauden alussa. Kartoituksen tulosten perusteella hän kutsuu osan opiskelijoista yksilötestiin ja haastatteluun mahdollisen lukivaikeuden toteamista ja opiskelun tukitoimien suunnittelua varten. 

Oppimisvaikeudet voivat johtua myös matemaattisista vaikeuksista, tarkkaavaisuuden vaikeuksista, vieraskielisyydestä, sairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Oppimisen tuen arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat, esimerkiksi kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja.

Opiskelija voi todennetun oppimisvaikeuden perusteella saada erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, mikä useimmiten tarkoittaa lisäaikaa kurssikokeissa, rauhallista tilaa kokeen suorittamiseen tai äänikirjojen käyttöä opiskelun tukena. Tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), mihin opiskelija pyytää kunkin jakson lopuksi opettajilta merkinnän tukitoimien toteutumisesta. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain, ja niiden perusteella opiskelija voi hakea erityisjärjestelyjä myös ylioppilastutkinnon kokeisiin.

Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa

Jos opiskelijalla on ollut oikeus erityisjärjestelyihin lukio-opintojen aikana ja ne on todettu tarpeellisiksi, hän voi hakea erityisjärjestelyjä (lisäaikaa ja pienryhmätilaa) myös ylioppilastutkinnon kokeisiin. Opiskelija hakee erityisjärjestelyjä yhdessä erityisopettajan kanssa YTL:n sähköisen asiointipalvelun kautta. 

Syksyn ylioppilaskirjoituksia varten erityisjärjestelyhakemus laaditaan 15. huhtikuuta mennessä ja kevään kirjoituksia varten 15. marraskuuta mennessä, ennen opiskelijan ensimmäistä ilmoittautumista ylioppilaskokeisiin. Useimmiten asia on siis ajankohtainen toisen lukiovuoden keväällä, ja opiskelijoiden tulisikin huolehtia siitä, että tarvittavat liitteet on hankittu hyvissä ajoin ennen hakemuksen laatimista.

Hakemukseen tulee liittää HOPS, josta näkyy myönnetyt erityisjärjestelyt lukio-opintojen aikana ja niiden toteutuminen. Jos erityisjärjestelyjä haetaan sairauden tai vamman perusteella (esim. ahdistuneisuushäiriö tai ADHD), hakemukseen liitetään myös lääketieteellistä diagnoosia koskeva lääkärinlausunto. Vieraskielisyyden perusteella haettavaan lisäaika-anomukseen liitetään S2-opettajan lausunto.

16. Plagiointi ja vilppi

Vilppi on hyvän tieteellisen ja opintokäytännön loukkaamista epärehellisyydellä. Vilppiä harjoittava loukkaa tieteessä ja opinnoissa hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä joko tahallisesti, harhauttamistarkoituksessa tai piittaamattomuuttaan (tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään).

Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta lainaamista, eli jonkun toisen laatima työ (teksti, kaavio, ohjelmakoodi, kuva jne.) esitetään omana. Toisen työn luvattoman lainaamisen lisäksi plagiointi voi olla myös ns. itseplagiointia.

Vilpin muotoja

  • Anastaminen (luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen idean, suunnitelman tai havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä).
  • Lunttaaminen (kiellettyjen keinojen tai apuvälineiden käyttö esimerkiksi kokeessa tai tällaisen yritys).
  • Läsnäolovilppi (väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla).
  • Sääntöjen vastainen yhteistyö (esim. itsenäiseksi tarkoitettu työ on tehty muiden kanssa tai ”haamukirjoittajan” käyttäminen).
  • Plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esittäminen omana).

Plagiointia on muun muassa:

  • Toisen tekstin käyttäminen omanaan ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan.
  • Toisen tekstin käyttäminen omanaan niin, että tekstiä on muunneltu vähäisessä määrin (ns. orjallinen jäljittely, esimerkiksi muutamia sanoja vaihdettu, sanajärjestystä hieman muutettu).
  • Sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste -menetelmä).
  • Hieman muunnellun tekstin käyttäminen siten, että lähde on ilmoitettu (copy paste -menetelmä ja orjallinen jäljittely yhdistettynä).
  • Oman aiemman työn käyttäminen uutena uutta opintosuoritusta varten ilmoittamatta, että työtä on käytetty toiseen opintosuoritukseen aiemmin (itseplagiointi).

Suora lainaus: Helsingin yliopisto: Mitä ovat vilppi ja plagiointi? https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/mita-ovat-vilppi-ja-plagiointi 

Mitä vilpistä tai plagioinnista seuraa Arkadian yhteislyseossa?

Jos jo­kin kurs­siin liit­ty­vä, ar­vi­oi­ta­va ja kurs­si­arvo­sa­naan vai­kut­ta­va suo­ri­tus osoit­tau­tuu todistettavasti pla­gi­aa­tik­si, hä­nen kurs­si­suo­ri­tuk­sen­sa hy­lä­tään ja hän jou­tuu käy­mään ky­sei­sen kurs­sin uu­del­leen. 

Mi­kä­li opis­ke­li­ja syyl­lis­tyy kurs­si­suo­ri­tuk­seen liit­ty­väs­sä ko­kees­sa vil­pil­li­seen me­net­te­lyyn tai vil­pin yri­tyk­seen tai avus­taa sii­nä, hä­nen kurs­si­suo­ri­tuk­sen­sa hy­lä­tään ja hän jou­tuu käy­mään ky­sei­sen kurs­sin uu­del­leen.

Opiskelijalle, joka  menettelee vilpillisesti, voidaan antaa  kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä  kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Ylioppilastutkinnossa vilppi johtaa tutkintokerran kaikkien kokeiden hylkäämiseen. Erittäin vakavassa tapauksessa myös tulevia tutkintokertoja voidaan rajoittaa.

17. Tapaturmat

Koulu on vakuuttanut opiskelijat tapaturmien varalta. Vakuutusyhtiönä toimii Pohjola Vakuutus. Vakuutus kattaa tapaturmat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tapaturman sattuessa ota yhteyttä koulun kansliaan ja terveydenhoitajaan korvaushakemuksen täyttämistä varten.

18. Opinto- ja koulumatkatuki

Opiskelija on oikeutettu opintorahaan ja joissakin tapauksissa opintolainaan seuraavasta kuukaudesta lähtien, jona hän täyttää 17 vuotta. Opintotukipäätös tehdään yhdellä kertaa koko opiskeluajaksi 3. vuoden loppuun. 4. vuoden tuki tulee hakea aina erikseen. Opintotuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta. Sitä ei myönnetä takautuvasti. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa tuen saantiin.

Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija opiskelee päätoimisesti. Ellei tämä ehto täyty, Kela voi periä maksamansa tuen takaisin. 

Lukiolainen, joka ei saa suurinta opintorahaa, voi saada opintorahan oppimateriaalilisää 46,80 € kuukaudessa. Oppimateriaalilisää voi saada jo 15- tai 16-vuotiaana, jos vanhempien tulot ovat vuodessa 41 000 euroa tai vähemmän. 

https://www.kela.fi/opintotuki-opintoraha

Opintotukea haetaan Kelan sivuilla täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

https://www.kela.fi/opintotuki-nain-haet

Koulumatkatuki 

Lukiolainen voi saada koulumatkatukea, mikäli yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km ja koulumatkakustannukset ovat vähintään 54 € kuukaudessa. Tuen jälkeen opiskelijan omavastuuosuudeksi jää 43 €. Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä eikä taloudellinen asema. Opiskelija on oikeutettu lipunostokertaan jokaisena täytenä kuukautena (esim. 11.8. – 10.9.). Tukiaika lasketaan opintojen aloituspäivästä. Jos täysien kuukausien lisäksi on opiskeluaikaa vähintään 18 kalenteripäivää, tämä jakso oikeuttaa yhteen lipunostokertaan. Viimeinen lippu on ostettava viimeistään 14 kalenteripäivää ennen opiskelun päättymistä. Koulumatkatukea on haettava erikseen joka lukuvuodeksi.

Tulosta ja täytä todistus Kelan kotisivuilta ja toimita se koulun kansliaan. Kansliasta koulumatkatuki lähetetään eteenpäin. Kansliasta saa myös mahdollisen matkalippujen ostotodistuksen.

https://www.kela.fi/koulumatkatuki-nain-haet