Opinto-opas 2023-2024

Sisällys

1. Lukio-opinnoista
2. Periodit ja loma-ajat 2023-2024
3. Kiertotuntikaavio ja päivittäiset työajat
4. Ruokailuvuorot
5. Opintojen suunnittelu
6. Kurssin suorittaminen
7. Poissaolot
8. Kurssin arviointi
9. Koeviikot 2023-2024
10. Kokeidenpalautuspäivän ohjelma
11. Uusinnat 2023-2024
12. Hylätty arvosana
13. Lukion oppimäärän suorittaminen
14. Vaatelokerikot
15. Erityisopetus, lukivaikeudet ja erityisjärjestelyt
16. Plagiointi ja vilppi
17. Tapaturmat
18. Kiusaamisen, häirinnän ja syrjimisen torjunta
19. Opinto- ja koulumatkatuki

1. Lukio-opinnoista

Lukio-opinnoissa menestyminen perustuu opiskelijan motivaatioon sekä haluun oppia uutta.

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

• Omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Kukaan ei voi pakottaa lukiolaista opiskelemaan vaan opiskelu lähtee liikkeelle omasta innostuksesta ja uteliaisuudesta
• Opiskelenko vai olenko vain opiskelevinani. Turha ajan tuhlaaminen ei hyödytä ketään. Kun keskittyy kunnolla käsillä olevaan asiaan, aikaakaan ei välttämättä tarvitse niin paljon.
• Suunnitelmallisuus ja välitavoitteiden asettaminen auttaa monia saavuttamaan haluamiaan asioita. Lukio-opiskelun tulokset, joita mitataan todistusnumeroilla ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla, merkitsevät oman elämänuran kannalta paljon.
• Pohdiskele asioita ja keskustele niistä muiden opiskelijoiden ja opettajan kanssa.

2. Periodit ja loma-ajat 2023-2024

Arkadian yhteislyseossa on käytössä viisiperiodijärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuoden aikana on viisi periodia, joiden päätteeksi on sen periodin kokoava arviointiviikko.

1. periodi 10.8.2023 – 2.10.2023
2. periodi 3.10.2023 – 28.11.2023 (syysloma 16.-20.10.2023)
3. periodi 29.11.2023 – 5.2.2024 (joululoma 22.12.2023-7.1.2024)
4. periodi 6.2.2024 – 5.4.2024 (talviloma 19.-23.2.2024)
5. periodi 8.4.2023 – 1.6.2023

3. Kiertotuntikaavio ja päivittäiset työajat

klo	ma	ti	ke	to	pe
8.05-9.20		7	1, urh.	7	1, urh.
9.30-10.45	3	6	2	5	2
11.00-12.15 11.15-12.30	4	5	3	4	5
12.45-14.00	6	2	4	3	6
14.10-15.25	7, kuo/soi	1	TaiMu/TaiLa/LI7	TaiTa
15.30-16.45	TaiPro			Tai/Tea

4. Ruokailuvuorot

Periodeissa I-III

Opetuspäivinä

10.45-11.15 3. vuosikurssi
11.35-12.00 1. vuosikurssi
12.15-12.45 2. vuosikurssi

Periodeissa IV-V

Opetuspäivinä

10.45-11.15 2. vuosikurssi
12.15-12.45 1. vuosikurssi

Arviointiviikolla

10.30-12.30 kaikille nonstop

Huomaa palautuspäivien poikkeava ruokailun aikataulu!

5. Opintojen suunnittelu

Voit seurata opintojesi edistymistä helposti Wilman opinnot -välilehdeltä. Ja täyttämällä lomakkeet -välilehdeltä löytyvää opintojen suunnittelulomaketta. Huomaa eri lomakkeet uudelle ja vanhalle opetussuunnitelmalle.

Tämän vuoden kaikki kurssit löydät lomakkeet -välilehdeltä löytyvästä Opintotarjotin 2023-2024 -lomakkeesta. Vanhan opetussuunnitelman kurssit on merkitty x-kirjaimella (esim. xMAA10.1).

Vanhan opetussuunnitelman opintojen vähimmäisvaatimukset

Päättötodistuksessa tulee olla vähintään 75 kurssia

• pakollisia kursseja 47 (51, jos luet pitkää matematiikkaa)‏
• Syventäviä kursseja käytävä ainakin 10

Kurssikertymän seuraaminen, jos tavoite on valmistua kolmessa vuodessa:

	1. jakson jälkeen kursseja	2. jakson jälkeen kursseja	3. jakson jälkeen kursseja	4. jakson jälkeen kursseja	5. jakson jälkeen kursseja
Ensimmäinen opiskeluvuosi	5-6	11-12	15-17	23-26	noin 30
Toinen opiskeluvuosi	35-36	40-42	45-50	noin 55	noin 60
Kolmas opiskeluvuosi	63-65	70-72	vähintään 75

Uuden opetussuunnitelman opintojen vähimmäisvaatimukset

Päättötodistuksessa tulee olla vähintään 150 opintopistettä

• pakollisia opintoja 94 op (102 op, jos luet pitkää matematiikkaa)‏
• valtakunnallisia valinnaisia opintoja käytävä ainakin 20 op

Kurssikertymän seuraaminen, jos tavoite on valmistua kolmessa vuodessa

• Ensimmäisen vuoden jälkeen opintoja tulisi olla noin 60 opintopistettä
• Toisen vuoden jälkeen opintoja noin 120 opintopistettä
• Kolmennen vuoden kolmannen jakson jälkeen 150 opintopistettä

6. Kurssin tai opintojakson suorittaminen

Kurssi tai opintojakso suoritetaan

• osallistumalla kurssin tai opintojakson opetukseen tai
• opiskelija voi suorittaa itsenäisesti opiskelemalla jonkin kurssin, opintojakson tai sen osan

Jos opiskelija on ilmoittautunut kurssin tai opintojakson suorittamiseen opetukseen osallistumalla, hän voi olla poissa oppitunneilta vain hyväksyttävästä syystä; mikäli opiskelija toistuvasti on ilman hyväksyttävää syytä poissa kurssin oppitunneilta, hänet voidaan jättää arvostelematta. Tällöin katsotaan, että hän lopettanut kurssin tai opintojakson opiskelun.

Kurssin tai opintojakson itsenäinen suorittaminen. Itsenäistä suoritusta varten täytetään sopimus itsenäisestä suorittamisesta. Sopimuslomake löytyy lomakkeet -välilehdeltä.

• Itsenäinen suoritus on mahdollista samassa jaksossa, kun kyseinen kurssi tai opintojakso on tarjolla tarjottimessakin
• Aineenopettaja päättää, onnistuuko itsenäinen suorittaminen ja kirjaa sen sopimukseen
• Tämän jälkeen sopimus menee vielä rehtorin allekirjoitettavaksi
• Itsenäinen suoritus on sovittava opettajan kanssa viimeistään kurssin alkaessa!
• Itsenäinen suorittaminen voi kattaa osan tai koko kurssin/opintojakson
• Sisältää tehtäviä, tapaamisia ja kuulustelua
• Mikäli opiskelija ei saa hyväksyttyä arvosanaa itsenäisesti suoritetusta kurssista tai opintojaksosta, tulee hänen suorittaa kyseinen kurssi tai opintojakso uudelleen opetukseen osallistuen.

7. Poissaolot

Poissaolojen selvittäminen

Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää huoltaja wilman kautta; täysi-ikäisellä opiskelijalla on oikeus selvittää poissaolonsa itse. Pidä itse huolta läksyistä, jotta et jää opinnoissasi jälkeen. Selvittämättömät tai aiheettomat poissaolot johtavat kurssin tai opintojakson keskeytykseen (=arvioimatta jättämiseen). Yli viikon pituisista tai toistuvista sairaspoissaoloista koulu edellyttää lääkärintodistusta. Luvallisistakin poissaoloista aiheutuva näyttöjen puuttuminen voi olla este kurssin tai opintojakson suorittamiselle.

Wilmassa poissaolomerkintöjä on seuraavasti:

• punainen – selvitettävä poissaolo
• vihreä – terveydellinen poissaolo
• violetti – koulutyö
• sininen – etukäteen haettu luvallinen poissaolo
• tummanvihreä – selvitetty, hyväksyttävä syy
• harmaa – selvitetty, ei hyväksyttävä syy

Huoltaja voi selvittää terveydellisiä poissaoloja wilman lomakkeella. Muut selvitykset lähetetään ryhmänohjaajalle wilma-viestinä.

Etukäteen tiedossa olevat poissaolot

Korkeintaan kolmen päivän mittaista vapautusta koulutyöstä on opiskelijan tai hänen huoltajansa pyydettävä ryhmänohjaajalta. Yli kolmen päivän poissaoloon pyydetään lupa rehtorilta. Mahdollisissa opintojen tilapäisissä keskeyttämistilanteissa olkaa yhteyksissä rehtoriin.

Etukäteen tiedossa oleva poissaoloanomus laaditaan verkkosivuilta tulostettavalla lomakkeelle, jonka opiskelija kierrättää kaikilla periodin opettajilla ennen palautusta ryhmänohjaajalle (mikäli 1-3 päivän poissaolo) tai rehtorille (yli 3 päivän poissaoloissa). Lomake on jätettävä ryhmänohjaajalle/rehtorille hyvissä ajoin, jotta mahdollinen lupa saadaan opettajien tietoon. Täytettyäsi lomakkeen muista allekirjoittaa se. Alaikäisen opiskelijan kohdalla huoltaja allekirjoittaa poissaolohakemuksen. Opiskelijalle myönnetty poissaololupa kirjataan Wilmaan.

Kouluaikana tapahtuvia matkoja suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:

• poissaololupa myönnetään vain erittäin perustellusta syystä,
• usean päivän lomaa ei myönnetä koeviikoille kuin poikkeustapauksissa,
• runsaat poissaolot vaikeuttavat aina opiskelua,
  koulu ei ole velvollinen järjestämään lisäopetusta, erillisiä kokeita tai uusintakokeita opiskelijalle, joka on ollut poissa
• lukio-opiskelu on niin tiivistahtista, että poissaololuvasta huolimatta usean peräkkäisen oppitunnin poisjääminen yhdistettynä mahdollisiin muihin poissaolohin voi keskeyttää kurssin suorittamisen.

Luvattomat poissaolot

Autokoulun ajotunnit, työssäkäynti ja muut vastaavanlaiset poissaolot ovat aiheettomia poissaoloja, joiden vuoksi kurssi tai opintojakso saatetaan jättää arvioimatta.
Sairaus, terveydentilan hoito, osallistuminen koulun muuhun toimintaan (retket, ylioppilaskirjoitukset, opinto-ohjaajan luona käynti, oppilaskunnan hallituksen kokoukset yms.), osallistuminen viranomaistoimintaan (poliisikuulustelu, insinööriajo, ajokortin kirjallinen koe) ja muu kurssin opettajan kanssa etukäteen sovittu meno eivät sitä vastoin ole luvattomia poissaoloja.

Lukio-opintojen keskeyttäminen

Lukio-opintoihin on haettava keskeytystä esimerkiksi armeijan, vanhempainvapaan tai vakavan sairauden vuoksi. Keskeytystä haetaan rehtorilta lomakkeet -sivulta löytyvällä kaavakkeella.

8. Kurssin ja opintojakson arviointi

Opiskelijan suorittama kurssi tai opintojakso arvioidaan kurssin päätyttyä. Arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, myös opiskelussa osoitettuun jatkuvaan näyttöön ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon. Kurssi voidaan arvioida myös ilman kokeita.

Jokainen kurssi tai opintojakso arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista tai opintojaksoista riippumatta.

Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien tai pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen arvostelussa käytetään aina numeroasteikkoa 4-10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Numeroarvioinnilla hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Muiden syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnissa voidaan käyttää kirjainarviointia seuraavasti: S = suoritettu, H = hylätty. Suoritettu kurssi on siis hyväksytty. Hylätyn merkinnän (H) voi saada, jos kurssin suoritus on riittämätön tai opiskelijalla on liikaa selvittämättömiä poissaoloja. Tällöin kurssi tai opintojakso on käytävä uudelleen.

Keskeneräisen kurssin tai opintojakson merkintänä on O. Osallistunut-merkintä tarkoittaa, että opiskelijan kurssin tai opintojakson aikana tekemät työt ovat puutteelliset. Nämä puutteet on täydennettävä heti seuraavan periodin aikana. Mikäli puutteita ei korjata seuraavassa periodissa, muuttuu O-merkintä joko hylätyksi (H) tai keskeytetyksi (K). Keskeytetty kurssi (K) on aloitettava uudelleen alusta.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Tunneilta poissaolo alentaa arvosanaa. Kurssiarvosanaa ei anneta lainkaan opiskelijalle, joka ilman hyväksyttävää syytä esim. jatkuvan tunneilta poissaolon vuoksi laiminlyö opintonsa, kurssia ei voi tällöin arvioida (K). Jos poissaoloja kurssilta tulee kolme oppituntia eikä opiskelija selvitä niitä tyydyttävästi aineenopettajalle, voi opettaja katsoa kurssin keskeytetyksi. Kurssi on aloitettava uudelleen alusta.

9. Koeviikot 2023-2024

Koeviikoilla ei opiskella normaalin lukujärjestyksen mukaan vaan koeviikolla keskitytään yhteen kokeeseen kerrallaan. Koeviikon kunakin päivänä on alle merkityn palkin koe. Koepäivän tarkempi työjärjestys määräytyy opettajan antamien ohjeiden mukaisesti.

I-periodin koeviikko

klo	pe 22.9.	ma 25.9.	ti 26.9.	ke 27.9.	to 28.9.	pe 29.9.	ma 2.10.	ma 9.10 (palautus)
9.00-13.00	1	2	3	4	5	6	7

II-periodin koeviikko

klo	ma 20.11.	ti 21.11.	ke 22.11.	to 23.11.	pe 24.11.	ma 27.11.	ti 28.11.	to 7.12. (palautus)
9.00-13.00	1	2	3	4	5	6	7

III-periodin koeviikko

klo	ma 29.1.	ti 30.1.	ke 31.1.	to 1.2.	pe 2.2.	la 3.2.	ma 5.2.	ma 12.2. (palautus)
9.00-13.00	6	5	4	3	2	1	7

IV-periodin koeviikko

klo	ti 26.3.	ke 27.3.	to 28.3.	ti 2.4.	ke 3.4.	to 4.4.	pe 5.4.	to 18.4. (palautus)
9.00-13.00	1	2	3	4	5	6	7

V-periodin koeviikko

klo	ke 22.5	to 23.5	pe 24.5	ma 27.4	ti 28.5	ke 29.5	to 30.5	pe 31.5. (palautus)
9.00-13.00	1	2	3	4	5	6	7

10. Kokeidenpalautuspäivän ohjelma

Periodeissa I-III

8.45-9.15, palkki 7
9.15-9.45, palkki 6
9.45-10.15, palkki 5
10.15-10.45, palkki 4
10.45-11.15, 1. vsk ruokailu, 2. ja 3. vsk palkki 3
11.15-11.45, 1. vsk palkki 3, 2. vsk ruokailu, 3. vsk palkki 2
11.45-12.15, 1. ja 2. vsk palkki 2, 3. vsk ruokailu
12.15-12.45, palkki 1

Periodeissa IV-V

8.45-9.15, palkki 7
9.15-9.45, palkki 6
9.45-10.15, palkki 5
10.15-10.45, palkki 4
10.45-11.15, 1. vsk ruokailu, 2. vsk palkki 3
11.15-11.45, 1. vsk palkki 3, 2. vsk ruokailu
11.45-12.15, palkki 2
12.15-12.45, palkki 1

11. Uusintakuulustelut 2023-2024

Lukuvuosittain järjestetään 6 uusintakoetta. Jokaisen periodin jälkeen on uusintakoe. Pääsääntöisesti uusintakokeessa voi uusia edellisen periodin suorituksia. Elokuun uusintakokeessa voi uusia kaikkia edellisen vuoden kursseja tai opintojaksoja.

Uusintaan ilmoittaudutaan Wilman kautta viimeistään kolme arkipäivää ennen uusintakuulustelua. Uusintaan voi ilmoittautua wilmassa vasta sen jälkeen kun opintojakson arvioinnit on toimeenpantu.

Ilmoittautuminen löytyy Wilmasta tentit -välilehdeltä.

• Valitse Tenttipäivä -valikosta  esim. ”27.10. Uusintakoe”.
• Valitse Tentittävä kurssi -vetovalikosta kurssi jota olet uusimassa.
• Tentin opettaja -vetovalikosta on valittava myös kurssin opettaja.
• Paina tallenna

Jos joku muu on jo ilmoittautunut saman kurssin uusintaan, voit ilmoittautua saman kurssin uusintakokeeseen valitsemalla sivulla näkyvästä listasta kohdan ilmoittaudu.

Uusintakuulustelun päivämäärät 2023-2024:
to 24.8.2023 klo 14.15
to 12.10.2023 klo 14.15
to 14.12.2023 klo 14.15
to 15.2.2024 klo 14.15
to 25.4.2024 klo 14.15
ma 10.6. klo 9.00

12. Hylätty arvosana

Jos kurssilta tai opintojaksosta tulee hylätty arvosana, hylätyn arvosanan (4) saaneella on oikeus osallistua kurssin tai opintojakson opetukseen ja kurssin suorittamiseen uudelleen tai osallistua kerran ao. kurssin tai opintojakson uusintakuulusteluun. Huomaa, että hylättyjä arvosanoja voi olla vain rajallinen määrä oppiaineita kohti.

13. Lukion oppimäärän suorittaminen

Vanhan opetussuunnitelman mukaan

Lukion oppimäärä on vanhan opetussuunnitelman mukaan 75 kurssia. Lukion oppimäärän voi suorittaa ilman ylioppilastutkintoa, mutta ylioppilastutkintoa ei voi saada ilman lukion päättötodistusta.

Lukion oppimäärän saavuttamiseksi tulee opiskelijan suorittaa kaikki valtakunnalliset pakolliset kurssit ja sen lisäksi muita kursseja niin että opiskelijalla on yhteensä vähintään 75 kurssia. Pakolliset kurssit erottaa Wilman opinnot-välilehdellä punaisesta väristä.

Lukion päättötodistuksessa valtakunnallisissa pakollisissa ja syventävissä kursseissa on ainekohtaisesti rajoitettu hylättyjen kurssien määrä suhteessa opiskelijan valitsemaan kurssimäärään seuraavasti:

• 1-2 kurssi: ei yhtään hylättyä sallittu
• 3-5 kurssia: 1 hylätty kurssi sallittu
• 6-8 kurssia: 2 hylättyä kurssia sallittu
• 9- kurssia: 3 hylättyä kurssia sallittu.

Opiskelija voi saada erityisestä syystä (esim. lääkärintodistuksen perusteella) vapautuksen yhteisen oppiaineen tai sen osan suorittamisesta. Vapautusta anotaan rehtorilta kirjallisesti.

Jos opiskelija haluaa valmistua keväällä, on lukion oppimäärä (eli pakolliset kurssit ja 75 kurssia yhteensä) oltava suoritettuna huhtikuun loppuun mennessä.

Uuden opetussuunnitelman mukaan

Lukion oppimäärä on uuden opetussuunnitelman mukaan 150 opintopistettä. Lukion oppimäärän voi suorittaa ilman ylioppilastutkintoa, mutta ylioppilastutkintoa ei voi saada ilman lukion päättötodistusta.

Lukion oppimäärän saavuttamiseksi tulee opiskelijan suorittaa kaikki valtakunnalliset pakolliset opintojaksot ja sen lisäksi muita opintojaksoja niin että opiskelijalla on yhteensä vähintään 150 opintopistettä. Pakolliset opintojaksot erottaa Wilman opinnot-välilehdellä punaisesta väristä.

Lukion päättötodistuksessa valtakunnallisissa pakollisissa ja valinnaisissa opintojaksoissa on ainekohtaisesti rajoitettu hylättyjen opintopisteiden määrä suhteessa opiskelijan valitsemaan opintopistemäärään seuraavasti:

• 2-5 opintopistettä: ei yhtään hylättyä opintopistettä sallittu
• 6-11 opintopistettä: 2 hylättyä opintopistettä sallittu
• 12-17 opintopistettä: 4 hylättyä opintopistettä sallittu
• 18 opintopistettä tai enemmän: 6 hylättyä opintopistettä sallittu.

Opiskelija voi saada erityisestä syystä (esim. lääkärintodistuksen perusteella) vapautuksen yhteisen oppiaineen tai sen osan suorittamisesta. Vapautusta anotaan rehtorilta kirjallisesti.

Jos opiskelija haluaa valmistua keväällä, on lukion oppimäärä (eli pakolliset opintojaksot ja 150 opintopistettä yhteensä) oltava suoritettuna huhtikuun loppuun mennessä.

14. Vaatelokerikot

Opiskelijoille on tarjolla vaatelokerikoita koululla. Lokerikon avaimet jaetaan 1. lukuvuoden alussa ryhmänohjaustuokioissa.

15. Erityisopetus, lukivaikeudet ja erityisjärjestelyt

Erityisopettaja Päivi Paloviita-Siivonen on koululla pääsääntöisesti joka koulupäivä, ja häneen voi ottaa yhteyttä henkilökohtaisen käynnin lisäksi Wilman kautta. Erityisopettajaan voi olla yhteydessä kaikissa oppimiseen liittyvissä asioissa, vaikka mitään diagnosoitua oppimisvaikeutta ei olisikaan. 

Erityisopettaja opastaa opiskelutekniikoissa ja stressinhallinnassa opiskelutaitojen kurssilla OPO3.1, joka järjestetään 3. jaksossa (iltapäivisin, kurssitarjottimen ulkopuolella). Tarpeen mukaan voidaan sopia myös henkilökohtaisia tapaamisia oppimisen tukemiseksi, esimerkiksi toiminnanohjauksen vaikeuksissa. 

Opiskelijalla on oikeus saada erityisopetusta tai muuta oppimisen tukea, jos hänellä on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan.Tuki perustuu yksilön tarpeisiin, ja sen tarkoituksena on sekä auttaa opiskelijaa suoriutumaan lukio-opinnoista että edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan.

Oppimisen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, jonka tavoitteena on opiskelutaitojen vahvistaminen, omien vahvuuksien löytäminen ja itsetunnon parantaminen oppijana. Kaikki opettajat toteuttavat tukitoimia omassa opetuksessaan mm. ohjaamalla opiskelijoita käyttämään erilaisia opiskelustrategioita ja kantamaan vastuuta oppimisestaan ja työskentelystään.

Oppimisen tuki lukioaikana

Erityisopettaja tekee ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille lukikartoituksen syyslukukauden alussa. Kartoituksen tulosten perusteella hän kutsuu osan opiskelijoista yksilötestiin ja haastatteluun mahdollisen lukivaikeuden toteamista ja opiskelun tukitoimien suunnittelua varten. 

Oppimisvaikeudet voivat johtua myös matemaattisista vaikeuksista, tarkkaavaisuuden vaikeuksista, vieraskielisyydestä, sairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Oppimisen tuen arvioinnissa voivat opiskelijan suostumuksella olla mukana myös tuen järjestämisen kannalta tarpeelliset asiantuntijat, esimerkiksi kuraattori, psykologi tai terveydenhoitaja.

Opiskelija voi todennetun oppimisvaikeuden perusteella saada erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, mikä useimmiten tarkoittaa lisäaikaa kurssikokeissa, rauhallista tilaa kokeen suorittamiseen tai äänikirjojen käyttöä opiskelun tukena. Tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), mihin opiskelija pyytää kunkin jakson lopuksi opettajilta merkinnän tukitoimien toteutumisesta. Tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain, ja niiden perusteella opiskelija voi hakea erityisjärjestelyjä myös ylioppilastutkinnon kokeisiin.

Erityisjärjestelyt ylioppilaskokeissa

Jos opiskelijalla on ollut oikeus erityisjärjestelyihin lukio-opintojen aikana ja ne on todettu tarpeellisiksi, hän voi hakea erityisjärjestelyjä (lisäaikaa ja pienryhmätilaa) myös ylioppilastutkinnon kokeisiin. Opiskelija hakee erityisjärjestelyjä yhdessä erityisopettajan kanssa YTL:n sähköisen asiointipalvelun kautta. 

Syksyn ylioppilaskirjoituksia varten erityisjärjestelyhakemus laaditaan 15. huhtikuuta mennessä ja kevään kirjoituksia varten 15. marraskuuta mennessä, ennen opiskelijan ensimmäistä ilmoittautumista ylioppilaskokeisiin. Useimmiten asia on siis ajankohtainen toisen lukiovuoden keväällä, ja opiskelijoiden tulisikin huolehtia siitä, että tarvittavat liitteet on hankittu hyvissä ajoin ennen hakemuksen laatimista.

Hakemukseen tulee liittää HOPS, josta näkyy myönnetyt erityisjärjestelyt lukio-opintojen aikana ja niiden toteutuminen. Jos erityisjärjestelyjä haetaan sairauden tai vamman perusteella (esim. ahdistuneisuushäiriö tai ADHD), hakemukseen liitetään myös lääketieteellistä diagnoosia koskeva lääkärinlausunto. Vieraskielisyyden perusteella haettavaan lisäaika-anomukseen liitetään S2-opettajan lausunto.

16. Plagiointi ja vilppi

Vilppi on hyvän tieteellisen ja opintokäytännön loukkaamista epärehellisyydellä. Vilppiä harjoittava loukkaa tieteessä ja opinnoissa hyväksyttyjä työskentelytapoja ja menetelmiä joko tahallisesti, harhauttamistarkoituksessa tai piittaamattomuuttaan (tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään).

Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta lainaamista, eli jonkun toisen laatima työ (teksti, kaavio, ohjelmakoodi, kuva jne.) esitetään omana. Toisen työn luvattoman lainaamisen lisäksi plagiointi voi olla myös ns. itseplagiointia.

Vilpin muotoja

• Anastaminen (luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen idean, suunnitelman tai havaintojen oikeudeton esittäminen tai käyttäminen omissa nimissä).
• Lunttaaminen (kiellettyjen keinojen tai apuvälineiden käyttö esimerkiksi kokeessa tai tällaisen yritys).
• Läsnäolovilppi (väärän kuvan antaminen omasta tai toisen läsnäolosta opintojaksolla).
• Sääntöjen vastainen yhteistyö (esim. itsenäiseksi tarkoitettu työ on tehty muiden kanssa tai ”haamukirjoittajan” käyttäminen).
• Plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esittäminen omana).

Plagiointia on muun muassa:

• Toisen tekstin käyttäminen omanaan ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan.
• Toisen tekstin käyttäminen omanaan niin, että tekstiä on muunneltu vähäisessä määrin (ns. orjallinen jäljittely, esimerkiksi muutamia sanoja vaihdettu, sanajärjestystä hieman muutettu).
• Sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste -menetelmä).
• Hieman muunnellun tekstin käyttäminen siten, että lähde on ilmoitettu (copy paste -menetelmä ja orjallinen jäljittely yhdistettynä).
• Oman aiemman työn käyttäminen uutena uutta opintosuoritusta varten ilmoittamatta, että työtä on käytetty toiseen opintosuoritukseen aiemmin (itseplagiointi).

Suora lainaus: Helsingin yliopisto: Mitä ovat vilppi ja plagiointi? https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/mita-ovat-vilppi-ja-plagiointi 

Mitä vilpistä tai plagioinnista seuraa Arkadian yhteislyseossa?

Jos jo­kin kurs­siin tai opintojaksoon liit­ty­vä, ar­vi­oi­ta­va ja ­arvo­sa­naan vai­kut­ta­va suo­ri­tus osoit­tau­tuu todistettavasti pla­gi­aa­tik­si, hä­nen kurs­si­suo­ri­tuk­sen­sa hy­lä­tään ja hän jou­tuu käy­mään ky­sei­sen kurs­sin tai opintojakson uu­del­leen. 

Mi­kä­li opis­ke­li­ja syyl­lis­tyy kurs­si- tai opintojakso­suo­ri­tuk­seen liit­ty­väs­sä ko­kees­sa vil­pil­li­seen me­net­te­lyyn tai vil­pin yri­tyk­seen tai avus­taa sii­nä, hä­nen kurs­si­suo­ri­tuk­sen­sa hy­lä­tään ja hän jou­tuu käy­mään ky­sei­sen kurs­sin tai opintojakson uu­del­leen.

Opiskelijalle, joka  menettelee vilpillisesti, voidaan antaa  kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä  kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. 

Ylioppilastutkinnossa vilppi johtaa tutkintokerran kaikkien kokeiden hylkäämiseen. Erittäin vakavassa tapauksessa myös tulevia tutkintokertoja voidaan rajoittaa.

17. Tapaturmat

Koulu on vakuuttanut opiskelijat tapaturmien varalta. Vakuutusyhtiönä toimii Pohjola Vakuutus. Vakuutus kattaa tapaturmat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Tapaturman sattuessa ota yhteyttä koulun kansliaan ja terveydenhoitajaan korvaushakemuksen täyttämistä varten.

18. Kiusaamisen, häirinnän ja syrjimisen sekä väkivallan torjunta

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esimerkiksi pahoinpitely on rikos ja toisen solvaaminen tai herjaaminen on säädetty rangaistavaksi teoksi. Lukiolain mukaan (30§) opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Arkadian yhteislyseossa kohdellaan kaikkia opiskelijoita ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti riippumatta henkilön sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Kiusaamistapausten ja häirintätapausten käsittely

Jokainen esille tuotu kiusaamis-, häirintä-, tai syrjintätapaus tutkittaan mahdollisimman huolellisesti ja aloitettaan selvitys mahdollisimman pian. Kaikkia osapuolia kuullaan. Prosessilla tavoitellaan positiivista muutosta ja väärinymmärrysten oikaisemista sekä haetaan ymmärrystä toisen kunnioittamisesta ja vuorovaikutuksesta. Huoltajiin ollaan tarvittaessa yhteydessä. Kaikille osapuolille tarjotaan myös tarvittaessa opiskelijahuollollista yksilötukea. Lukion henkilöstö tekee myös tarvittaessa moniammatillista yhteistyöstä viranomaistahojen kanssa. Lukiolla on lisäksi erillinen suunnitelma mahdollisten kurinpitotoimien käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

Kiusaamisen ja häirinnän sekä syrjimisen määrittely

Kiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaamisella tarkoitetaan, että yksittäiselle opiskelijalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi selän takana pahan puhumista, ilkeiden juorujen tai valheiden levittämistä, tönimistä, lyömistä, ulkopuolelle jättämistä, netissä tapahtuvaa loukkaamista tai väärien tietojen levittämistä, ilkeiden tai uhkaavien tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä tai mitä tahansa toimintaa, joka vahingoittaa tai loukkaa toista. Kiusaaminen voi tapahtua myös sosiaalisessa mediassa. Seksuaalinen häirintä ja rasismi ovat myös kiusaamista. Kiusaaminen esiintyy usein verhotusti, siksi sitä voi olla vaikea havaita. Arkadian yhteislyseossa kiusaamiseen puututaan aina, kun joku on kokenut tilanteen kiusaamisena. Työrauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä on määritelty myös lukion järjestyssäännöissä

Mitä on seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä?

Seksuaalinen häirintä tai sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolain mukaan kiellettyä. Syrjintää on myös se, jos oppilaitos tai työnantaja laiminlyö ryhtyä toimiin häirinnän estämiseksi tultuaan siitä tietoiseksi. Seksuaalinen ahdistelu (koskettelu) on rikoslain nojalla rangaistavaa.

Seksuaalinen häirintä

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä ainakin seuraavin tavoin:

• sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
• härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
• seksuaalisesti värittyneet aineistot, viestit tai puhelut
• fyysinen koskettelu
• sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
• raiskaus tai sen yritys.

Sukupuoleen perustuva häirintä

Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä esimerkiksi seuraavin tavoin:

• halventava puhe eri sukupuolista
• toisen henkilön sukupuolen väheksyminen
• työpaikka- tai koulukiusaaminen silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

Jos näet häirintää tai ahdistelua lukiossa

• Sano häiritsijälle, että hänen käyttäytymisensä on loukkaavaa ja että hänen on lopetettava
• Pidä ahdisteltavan puolta!
• Tue ja usko häirintää kokenutta kaveria.
• Älä vähättele tapahtunutta tai syytä ahdisteltua kaveria häirinnästä.
• Ole valmis kertomaan aikuiselle/lukion henkilökunnalle, että häirintä saadaan loppumaan.

Jos koet häirintää tai ahdistelua itse

• Sinulla on aina oikeus poistua tilanteesta.
• Et tarvitse poistumiseen kenenkään lupaa eikä sinun tarvitse sanoa mitään.
• Jos mahdollista, käske häiritsijää lopettamaan.
• Kerro häirinnästä lukion henkilökunnalle ja vaadi, että asialle tehdään jotain. Rehtori vastaa viimekädessä lukion turvallisuudesta.
• Muista, että häirintä ei ole koskaan häirinnän kohteen syytä!

Lisätietoja mm. terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä “Ei meidän koulussa” –verkkosivuilta (käytetty seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun torjunnan osion lähdemateriaalina).

• https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/syrjinta/hairinta
• http://www.eimeidankoulussa.fi

Kiusaamisen ja häirinnän ennaltaehkäisy

Opiskelijan suojaamista väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä syrjimiseltä käsitellään opiskelijoiden kanssa esimerkiksi ryhmänohjaajan tuokiossa. Opiskelijoiden ja huoltajien on tärkeää ilmoittaa havaitsemastaan, kokemastaan tai tietoonsa saatuaan mahdollisesta kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä tai johonkin siihen liittyvästä epäilystä viipymättä ryhmänohjaajalle, aineenopettajalle, rehtorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai kuraattorille.

19. Opinto- ja koulumatkatuki

Opiskelija on oikeutettu opintorahaan ja joissakin tapauksissa opintolainaan seuraavasta kuukaudesta lähtien, jona hän täyttää 17 vuotta. Opintotukipäätös tehdään yhdellä kertaa koko opiskeluajaksi 3. vuoden loppuun. 4. vuoden tuki tulee hakea aina erikseen. Opintotuki myönnetään hakemista seuraavan kuukauden alusta. Sitä ei myönnetä takautuvasti. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa tuen saantiin.

Opintotuen saamisen edellytyksenä on, että opiskelija opiskelee päätoimisesti. Ellei tämä ehto täyty, Kela voi periä maksamansa tuen takaisin. 

https://www.kela.fi/opintotuki-opintoraha

Opintotukea haetaan Kelan sivuilla täytettävällä sähköisellä lomakkeella.

https://www.kela.fi/opintotuki-nain-haet

Koulumatkatuki 

Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo muutoksia koulumatkatukeen 1.8.2021 alkaen.

Oppivelvollisen koulumatkatuki

Koulumatkat korvataan oppivelvollisille Kelan koulumatkatukijärjestelmän kautta. Yhdensuuntaisen koulumatkan opiskelijan asunnolta on oltava vähintään 7 kilometriä.

Opiskelija saa kalenterikuukaudelta täysimääräisen tuen, jos hänellä on  vähintään 15 matkapäivää kuukaudessa ja puolet täysimääräisestä tuesta, jos hänellä on 10-14 matkapäivää kuukaudessa.

Maksuttomaan koulutukseen oikeutetuilla opiskelijoilla ei ole tuessa omaa maksuosuutta.

Tulosta ja täytä todistus Kelan kotisivuilta ja toimita se koulun kansliaan. Kansliasta koulumatkatuki lähetetään eteenpäin. Kansliasta saa myös mahdollisen matkalippujen ostotodistuksen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa, jos koulumatkoissa tapahtuu sellainen muutos, joka vaikuttaa koulumatkatukeen.

https://www.kela.fi/koulumatkatuki-nain-haet

Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen (ennen syksyä 2021 aloittaneet lukio-opiskelijat)

Lukiolainen voi saada koulumatkatukea, mikäli yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km.

Opiskelija saa kalenterikuukaudelta täysimääräisen tuen, jos hänellä on  vähintään 15 matkapäivää kuukaudessa ja puolet täysimääräisestä tuesta, jos hänellä on 10-14 matkapäivää kuukaudessa. Opiskelija maksaa itse oman maksuosuuden (omavastuun) koulumatkoista. Oma maksuosuus on täysimääräisessä tuessa 43 €/kk ja puolessa täysimääräisestä tuesta 21,50 €/kk.

Tulosta ja täytä todistus Kelan kotisivuilta ja toimita se koulun kansliaan. Kansliasta koulumatkatuki lähetetään eteenpäin. Kansliasta saa myös mahdollisen matkalippujen ostotodistuksen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa, jos koulumatkoissa tapahtuu sellainen muutos, joka vaikuttaa koulumatkatukeen.

https://www.kela.fi/koulumatkatuki-nain-haet